Fiatin syyshuollosta vaihdelaatikkoremontiksi

Muistellaanpa vähän 8 vuoden takaisia juttuja, kun tuli silloinen remonttiraportti vastaan. Fiat 110-90 vuosimallia 1991 oli firman ensimmäinen urakointitraktori, joka ostettiin polttopuun tekoon ja kuormaamiseen. Janne teki opiskelutyönään Ruukin maaseutuopistolla vähän perusteellisemman huollon, koska moottorijarrutuksessa kakkosvaihteella kuului vaimea napseääni.

Kuva 1.

Kuvan 1 tilanteessa on irroitettu kopin 6 kiinnityspulttia, 2 hydr. käyttövivut, mukautumisherkkyyden vaijeri, nostonopeuden säätöakseli, nostolaitteen säätövipu, painonsiirron vipu, klik-klakin käyttövaijeri, ulosoton kytkinvaijeri, jalkakaasun vipu, tasauspyörästön lukon vipu, jarruletkut, käsijarrun vaijeri, ulosoton kytkentävivusto, nelivedon kytkentävivusto, kytkinvaijeri, etukuormaajan ohjainkaapelit, ohjauksen hydr.letkut, ohjaamon lämmitysletkut, polttoaineletkut, vaihdelaatikon huohotinputki, pissapojan pumppu, laturin johtosarja, startin johtosarja, ajovalojen johtosarja, öljynpaineen anturinjohto, öljynmäärän anturinjohto, moottorin lämpöanturin johto sekä etukuormaajan takasillan kiinnikkeet. Ennen kaikkea tätä laskettiin jarru-, jäähdytysnesteet ja ohjaustehostimen öljyt pois.

Kuva 2.

Kun hytti oli pois edestä (kuva 2) pääsi irroittamaan etukuormaajan sovitteet, nelivedon akselin, etuakselin jarruputken, hydr.pumpun tulo/paluuputket. Myös perästä ja vaihdelaatikosta on laskettu öljyt pois. Perän öljyt olivat yllättäen todella kirkaat ja hyvän oloiset, melkein harmitti laskea ne pois. Vaihdelaatikosta sen sijaan tuli lie monenko vuoden kerrostumat ja niiden mukana muutama masentava sormenkynnen kokoinen metalliliuskan palanen. No eipä tullut syyshuolto turhaan…

Kuva 3.

Fiatti poikki moottorin takaa. Vaihtoon menee ainakin moottorin stefa, ajon ja pto:n kytkinlevyt ja ajon kynnet, painelaakeri. Joskaan hintaero koko kytkinpakettiin ei jää tällöin kovin suureksi. Lisäksi näyttäisi, että laatikon päähän saa myös vaihtaa stefan, kun sekin oli hieman kostea.

Kuva 4.

Myös laatikon päähän tuli kurkistettua (kuva 4): Siellä näytti (toistaiseksi) paremmalta mitä ajonaikaiset äänet ovat antaneet ymmärtää. Vain yhdestä rattaasta hammas särki, muuten kaikki ehyttä. Seuraavaksi olisi luvassa laatikon irroitus perästä, jahka sitä ennen saa ulosoton akselin irroitettua perän kautta. Päivän päätteeksi tulikin otettua peräkotelo irti, siinäkään ei tuntunut välyksiä.

Kuva 5.

Yllä olevassa kuvassa (kuva 5) PTO-akseli on vedetty ajoakselin sisältä takaa irroitetun ulosotonkannen kautta pois. Tämän jälkeen laatikon sai nitkutettua irti peräkotelosta ja nostettua tarkastelua varten. Laatikon pohjalta löytyi lisää murusia (kuva 6), jotka olivat peräisin synkropeltilevyistä. Jotta em. peltit pääsee vaihtamaan, täytyi koko laatikko purkaa osiin. Purku alkoi irroittamalla päävaihteiston siirtäjätangot (3kpl) järjestyksessä reunimmaisesta keskimmäiseen ja irroittamalla siirtäjät. Varsinainen siirtohaarukka jäi vielä paikalleen. Tämän jälkeen täytyi purkaa vaihteiston takapäästä aluevaihteisto, jotta pääsi käsiksi alempaan siirtäjätankoon. Eli sitten irroitetiin aluevaihteiston siirtäjätangot ja siirtohaarukat. Tämän jälkeen pääsi irroittamaan aluevaihteiston planeettapyörästön. Seuraavaksi pääsi purkamaan päävaihteiston hammasrattaita.

Kuva 6.
Kuva 7.

Kuvan 7 osista on pienen viiatin vaihdelaatikko tehty. Ja kuinka tähän päästiin: Kun aluevaihteiston planeettapyörästö saatiin purettua pois laatikon takapäästä, pystyi irrottamaan aluevaihteiston kotelon. Kun kotelo oli irti oli mahdollista irroittaa ylemmän akselin lukitusregas. Itse akseli lähti pois kytkin kopan kautta. Tätä varten täytyi kytkinkopasta purkaa pto:n ja ajon kytkinhaarukat ja alemman akselin voiteluputki sekä irroittaa ylemmän akselin laippa. Tämän jälkeen lähti ylempi akseli (kuvassa lähinnä rengasta oleva akseli) vetämällä pois hammasrattaiden sisältä (kuvassa kauimmaisen luudan varressa olevat rattaat). Kun ylempi akseli oli pois edestä pystyi purkamaan pakin akselin (kuvassa taka-alalla lyhyt akseli, jossa on yksi hammasratas) irroittamalla kolme lukitusrengasta ja vetämällä pienen rullalaakerin pois. Nyt olikin hyvin tilaa purkaa siirtäjähaarukat nitkuttelemalla niitä pitävä tanko pois laatikon takakautta ja nostamalla haaraukat pois laatikosta (kuvassa kauimmaiset haarukat). Enää paikalla ei ollutkaan kuin alempi akseli. Se lähti irti, kun avasi kytkinkopasta laipan alta 50mm lukitusmutterin. Akseli lähti pois laatikon takakautta kevyesti naputtelemalla ja samalla nostelemalla hammasrataspaketteja pois laatikosta (kuvassa etualalla oleva akseli ja hammasrataspaketti).

Seuraavaksi alkoi vaihdelaatikon kasaaminen.

Kuva 8.

Kuvassa 8 vanhojen laakerien ulkokoolit poistettu ja laatikko pesty painepesurilla. Pesun jälkeen paljaat metallikohdat ruiskutettiin ruosteenestosuihkeella.

Kuva 9.

Ensin käsittelyn alle tuli sivuakseli: Josta poistettiin vanha laakeri jonka jälkeen pesu ja uusi aluevaihteiston puoleinen kartiorullalaakeri. Samalla myös laatikkoon naputeltiin ulkokoolit paikoilleen. Laakerin sisäkooli on päässyt pyörimään ja kuluttanut akselin pinnan sen verran pahoin (kuva 10), että sivuakseli päätettiin uusia.

Kuva 10. Pientä hiertymää.

Seuraavaksi alkoi synkropakettien kokoaminen. Kuvassa 11 odottaa puhdistettuna yksi kolmesta synkropaketista kokoamistaan.

Kuva 11.

Synkrojen peltijouset sai helposti paikoilleen, kun otti asennusalustaksi vaihteen hammasrattaan:

Kuva 12.

Hammasrattaan päälle laitettiin vielä synkrorengas, jonka päälle liukuholkin keskiö, jonka ympärille itse liukuholkki samassa asennossa, missä se on pyörinyt
vuodesta alusta asti vaihdelaatikossa (muissa asennoissa se oli hieman tahkea). Tämän jälkeen pystyi asettamaan synkropeltilevyt jousineen liukuholkin
ja sen keskiön väliin. Lopuksi päälle tuli toinen synkrorengas ja vaihteen hammasratas. Sama homma kertaa kolme niin sivuakselin osat olivat valmiit laitettavaksi laatikkoon yhdessä. sivuakselin kanssa.

Kuva 13.

Rattaat sai helpohkosti paikoilleen, kun laittoi kerralla yhden synkropakan verran hammasrattaita akselille ja työnsi samalla akselia eteenpäin. Sivuakselin sai pysymään suorassa laatikon sisällä sitomalla sen roikkumaan synkronliukuholkista. Tällöin jäi yksi käsi vapaaksi laittamaan lisää rattaita akselille. Kun kaikki rattaat olivat paikoillaan päästiin hieman työlääseen vaiheeseen nimittäin sivuakselin pyörintävastuksen säätöön. Pyörintävastuksen mitatiin vetämällä jousivaa’alla sivuakselin aluevaihteistonpuoleisen pään hammasrattaan ympärille kierrettyä narua. Vaa’an tuli näyttää 1,1-2,3 kiloa. Itse pyörintävastus (samalla laakerivälys) säädetään säätöprikalla, joita varaosakuvasto antoi noin parikymmentä 0,05mm välein. Ensimmäiseksi kokeiltiin paikoillaan olevaa säätölevyä. Tällä koko akselimeni täysin jumiin, joten prikkaa täytyi paksuntaa. Seitsemäsprikka osui kohdilleen, jolla saatiin vastukseksi 2,4kg. Työlääksi kokeilun teki se, ettei säätöprikkoja ei ollut suomessa ja toimitusaika olisi ollut 1 viikko ja hinta 35 euroa eikä palautusoikeutta ollut. Joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi sorvata prikat itse. Kaiken lopuksi oikean kireyden antanut prikka oli 0,2mm paksumpi kuin kuvaston suurin prikka, joten sopivaa prikkaa ei olisi voinut ostaa valmiina varaosana. Kun oikea kireys oli saatu asetelma purettiin vielä kerran ja laakerin sisäkooliin laitettiin lukite, koska vanha laakeri oli pyörinyt akselin mukana.

Seuraavaksi vuorossa oli pakin rattaan puhdistus ja paikoilleen laitto (kuva 14).

Kuva 14.

Pakin ratas laitettuna paikoilleen:

Kuva 15.

Sitten vuorossa siirtäjähaarukoiden asettaminen laatikkoon:

Kuva 16.

Vaihdelaatikon pääakselin kiristys oikeaan momenttiin oli seuraavana toimenpidelistalla.

Kuva 17.

Vaihdelaatikkoon saatiin kaikki paikoilleen ja vieläpä oikeassa järjestyksessä.

Kuva 18.

Päävaihteistoon on kuvassa 19 kytketty myös aluevaihteisto. Seuraavaksi laatikko kytketään peräkoteloon.

Kuva 19.

Kuvassa 20 pääakselille kytketty kytkimen haarukka ja painelaakerit. Kytkinkopasta on myös poistettu noin 10mm ”sedimenttikerrostumat”.

Kuva 20.

Vaihdelaatikko kytkettynä peräkoteloon ja odottaa kytkentää itse moottoriin. Väliin tuli tiivistesilikoni korjaamokäsikirjan suositusten mukaisesti.

Kuva 21.

Etukuormaajan sovitteet ja takarenkaat on asennettu takaisin paikoilleen. Fiat odottaa vielä koppia ja peltejä.

Kuva 22.

Vielä viimeiset 10 cm ja koppi on paikoillaan.

Kuva 23.

Tämä oli mielenkiintoinen ja muutamissa kohdissa jopa haasteellinenkin projekti.

Hienoa, jaksoit lukea loppuun asti! Saapa nähdä, mitä mielenkiintoisia testijuttuja ja korjaushommia meillä on vielä edessä, kun olemme saaneet porukkaan lisää huippuluokan korjausosaamista ja pääsemme pian kunnon lämpimiin korjaamotiloihin. Raportoimme remonteista ja kaikesta muustakin sekä somekanavissamme että täällä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *